Kuljeskelin katuja ja polkuja. Valo osui virtaavaan veteen. Tuuli kosketti puiden oksia. Lintu pelästyi minua ja lensi pois. Puiden oksissa näkyi siellä täällä pisaroita. Omat askeleeni kuulin, kuljin yksin. Sinä, ystäväni olit ajatuksissani.
Lähdimme matkaan eilen.
Huomenna
olemme perillä.
Tai jo illalla.
Tämä maisema on
elettävä tänään.
Maaria Leinonen
Toivon sinulle paljon lohdutusta, ystäväni, surusi keskelle. Tiedän että perhettäsi ympäröi monien rakkaiden käsivarsien suojaava ja kantava voima. Olen niin kaukana sinusta että en voi kuin ajatuksen voimalla tulla vierellesi kulkemaan. Voimia matkallesi.
Uskon että se mistä löydät voimia tähän hetkeen, on lapset. Lapset tarvitsevat sinua ja sinä lapsia. Lapsen silmissä on toivo ja ilo. Voimia sinulle rakas ystävä.💕
Joutsenet lentävät ylitseni useasti näinä päivinä, ne tuovat kevättä mukanaan. Enkä voi edelleenkään jatkaa matkaani ennen kuin linnut ovat hävinneet näköpiiristä. Liian kaunis näky hukattavaksi!
Lapsi on koonnut paperille "kevään merkkejä". Hän odottaa sitä, että löytää jotain keltaista ojanpientareelta. Minä odotan sinivuokkojen ensimmäisiä nuppuja. Seison silloin puutarhassa omenapuun alla ja kuulen kun mustarastas laulaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi kiinnostaa ja ilahduttaa!