HEINÄKUUN VIIMEISIÄ PÄIVIÄ

Oishan nuo saanut olla vielä maassa. Mies kuitenkin osan otti ylös jo nyt. Tiedossa herkuttelua omilla sipuleilla ja perunoilla. Sipulivoikastiketta, on niin hyvää että! 

Viikko on vierähtänyt marjojen parissa. Vadelmaa, viinimarjoja ja mustikkaa. Pidän marjoista, mutta minusta marja-aika on kamalaa. Harvoin selviän koko hommasta ilman hermoromahdusta. En ole kovin näppärä noissa keräys- ja putsauspuuhissa. Mutta hyvä mieli on sitten kun kaikki on tehty. Jatkojalostus onkin enemmän minun mieleeni!

Rakkaudenosoituksena mustikkapiirakkaa ja vaniljajäätelöä.

Onnea, ja kaikkea hyvää viikonloppuna kastettavan pienen poikavauvan ja konfirmaatiopäiväänsä viettävän nuoren miehen elämään. Mukava osallistua heidän juhliinsa leipomalla sinne pikkuleipiä. Maisteltiin, hyviä tuli!

  

Seisoin hikisenä ja maalaisena kioskin jonossa odottamassa vuoroani. Edessäni jonotti kaksi vanhempaa naista, mummoikäistä jos niin saa sanoa. Olivat ostamassa jotakin raha-arpaa. Kumpikin oli pukeutunut kalliin näköisiin vaatteisiin ja golfkengissä oli tuoretta ruohoa. He eivät olleet hikisiä, eikä tukka hapsottanut. He olivat huoliteltuja, ihailin heitä. Siinä odotellessaan juttelivat, miten se olisi mahtavaa jos sen ison kasan rahaa voittaisi, että mitä sitä sitten tekisi elämällään. Mummot kalliissa vaatteissaan unelmoivat rahasta.

Unelmia on oltava että elämä on elämisen arvoista.  Mistä sinä unelmoit?

Huolettomia lapsuuden kesäpäiviä. 

Luottavaisen rauhallista lapsen unta.

Unikkoja.

Sielunmaisemaa. Olettehan istuneet kesäiltana järvenrannalla, laiturilla, veneessä, ja katsoneet kun yö saapuu, usva lisääntyy ja hälvenee? 

Lenkkejä, vielä nauttien valoisista illoista.

Voi pojat, tää on merkattu muutamaan kertaan!

KESÄKURPITSAA, PORVOON SUKLAATA JA REMONTTISUUNNITELMIA

Heinäkuu kääntyy kohti loppuaan! Käsittämätöntähän se on. Illalla koiran kanssa lenkkeillessä tajuaa hiljaisuuden. Luonto on hiljaa. Sepelkyyhky saattaa vielä huhuilla vähän, mustarastas pikkuisen luritella. Mutta hiljaista on.

Olen saanut herkutella tyttären valmistamalla hampurilaisaterialla (parasta hampurilaista mitä olen ikinä syönyt), ja itseäni olen hellinyt vuohenjuustoa ja kesäkurpitsaa sisältävillä ruuilla. Nyt on kesäkurpitsa-aika.

Kesäkurpitsapitsaa ja täytettyä kesäkurpitsaa. Hyvää! Mitähän seuraavaksi keksisi? 

Tiger on hauska kauppa. Pikkuisen "karkkipuodin" löysin sieltä. Pieni onnentyttö sai leikkiä tänä perjantaina karkkikaupan myyjää! Eikä ollut vaikea saada asiakkaita...

Mitähän saa kymmenellä markalla?!

Käväisin Porvoossa. Kaunis kesäkaupunki. Viehättäviä kujia, taloja ja pihoja. Pikkuputiikkeja. Lelupuoti on ehdoton. Herkullista suklaata!

Hävettää laittaa tämä kuva, mutta se kertoo hyvin, kuinka eteisaula on remontin tarpeessa.

Vanha tapetti on Yki Nummen Mimosa, 50-luvun malli. Tykännyt olen siitäkin, mutta nyt se on vaihtokunnossa. Uudet tapetit tulivat jo, ne toimitti talotuote.fi

Katsotaan nyt, milloin inspiraatio iskee ja eteisessä alkaa remontti!

Yki Nummen Mimosa

Tällä hetkellä vallitsee sellainen heinäkuinen raukeus. Mukava istua parhaan kaverin kyytiin ja ajella pitkin Suomen maata. Ikkuna auki haistaa ja tuntee, kuulee. Mutkaisilla teillä jännittää pikkuisen vaikka kuskiin luottaakin. Ohi vilahtaa uniset hevoset laitumella, usvainen joki, heinäseipäiden hieno rivi.

Parasta on istua saunan jälkeen hiljaisessa kesäillassa, katsoa kun kuu ilmestyy metsän yläpuolelle. Ei ole kiire minnekään. 

YHDESSÄ ON HYVÄ

Viikon varrella on laitettu mansikoita pakastimeen. Tänä vuonna meillä ei ollut omaa mansikkamaata, mansikat ostettiin. Pieni tyttö osallistui töihin omatoimisesti ja sinnikkäästi tylsän ruokaveitsen kanssa. Tekemisen iloa!

Joskus on saatava gratiinia. Se on ihanaa! Laitoin vuokaan kukka-ja parsakaalia, oman paikkakunnan viljelijältä. Toinen tuttu ja ihana herkku on viipalepipari. Tyttö leipoi ison kasan ja kaikille riitti. 

Kirjoittaminen voisi olla helpompaa jos kiljuminen, kolmipyöräisen kitinä, "äiti kato", pianon rämpytys, kattilarumpusetin pärinä ym kuuluisivat vaikka vaimeampana seinän takaa. Sateiset päivät alkavat hermostuttamaan kaikkia meitä. Rintamamiestalossa kaikki ovat lähellä toisiaan, yhden piipun ympärillä.

Onneksi ovat. Tilan ahtaudesta huolimatta, huolimatta korvistani jotka eivät kestä meteliä, onneksi ovat tässä nuo kaikki rakkaat.

Uutiset ovat olleet niin surullisia. Jossakin kodissa on nyt hiljaisuus ja suru, puuttuu rakkain. Ei sitä voi käsittää, miksi ihminen voi olla niin paha.

Entistä tärkeämmältä tuntuu viettää enemmän aikaa tärkeimpien ihmisten kanssa. Pidetään huolta lähimmäisistä, yritetään torjua pahaa ja kylmää lämmöllä ja huolehtimisella.

Rakkautta on... Letitykset, korttipelit, tytön äidille valmistama herkullinen ruoka, retkeily ja uimareissut porukalla, hetki rauhallista oloa ennen nukkumaanmenoa kynttilänvalossa.

Hyviä heinäkuun päiviä sinulle.

BILLNÄS, MARKKINAT, SUOSITTELEN!

Kului nopeasti, liian nopeasti miehen kesäloma. Parhaan kaverin kanssa päivät ovat parempia! Aivan tavallisissa lapsiperheen arkiaskareissa on päivät lomaisetkin toistansa seuranneet. Päänvaivaa tuottaa mm.auto. Huh! En ymmärrä autoista mitään. Olen iloinen jos auto käynnistyy kun olen lähdössä, eikä jätä matkan varrelle. Luotettava auto on mahtava löytö! Vierastan kaikenlaista rahalla mässäilyä, mm.hirveän kalliit autot, en ymmärrä. 

Kurkattiin taideseinä Nummelassa. Hauska toteutus, ja on ollut varmasti kivaa tuon tekeminen. Olen aina tykännyt seinämaalauksista. Ilo, yhdessäolo, luonto. Niinpä. Tämän taideseinän on toteuttanut taideyhteisö Pilvilinna.

Mukava tapahtuma oli Billnäsin antiikkimarkkinat. Tavara säilyy käyttökelpoisena, jopa vuosisatoja. Joku esine voisi kertoa ihmeellisiä tarinoita jos osaisi puhua. Joidenkin esineiden ympärille kertyneitä tarinoita vielä kerrotaan. Katselin peltipurkkeja- joku on ne säästänyt. Missä purkki on matkannut, mitä se on sisällään säilyttänyt, minkälaisen talon hyllyssä ollut. Peltipurkeissakin on historian havinaa.

Mukaani lähti hopealusikasta taivutettu sormus, Musla-lusikkasormus. Haapavedeltä eteläiseen Suomeen oli matkannut Korupaja Helmi. Omasta sormuksesta tekee vielä erityisemmän se, että siihen on joskus kaiverrettu nimikirjaimet I.K. ❤ Mitä juttuja lienee lusikka sormessani kertoisi... Hassua oli, että kun kerroin naapurin rouvalle sormuksesta, hän näytti samanlaista Musla-lusikan osaa, jonka oli juuri löytänyt pihaltaan. Siihen oli kaiverrettu jotakin sellaista kuin "2 lypsypalkinto, 1928". Lusikka oli katkennut matkan varrella. Pihat tällä alueella ovat vanhoja, ja ennen saatettiin käyttää omaa pihaa kaatopaikkana. Meidänkin pihalta on löytynyt mm. pulloja, posliinia, vyön solkia ja maitopussi. Oman aikansa tavallisia käyttöesineitä, roskaksi päätyneitä, meille jännittäviä ja hauskoja löytöjä menneiltä ajoilta.

Ratiashop ja Rakennusapteekki löytyvät myös Billnäsin kylältä. Ensiksi mainitusta silmään osui Ristomatti Ratia & Villa Puukko Saaristoneule. Voisin laittaa mielelläni miehelleni pakettiin tuollaisen. Villapaita päälle ja retkelle!

Ystävät. Tiedättekö mitä tämä markkinalöytö merkitsee? Blinejä! Mukavaa iltaa ystävien kanssa! Tavataanhan joskus! Nuotioretkikin olisi kiva.

Mustikkapiirakka leivottiin tämän viikon piristykseksi. Hyvää tulee kun sekoittaa jauhojen kanssa taikinaan valkosuklaan paloja. Päälle laitettiin jätskiä. Se ehti sulaa kuvaa ottaessa, mutta on parasta herkkua! Vatkaa vain vaniljajäätelön joukkoon marjoja, niin että jäätelö muuttuu "pehmikseksi". Nyt laitoimme tuoreita mansikoita. Mutta punaherukkapehmis voisi olla myös herkkua.

Aarikan värikkäät lautaset ovat kirppislöytö. Minä tykkään! Tytär huokaisi merkitsevästi. 

Välillä huolestuttaa epävarma maailma ympärillämme. Mitä on edessä, miten selviytyy ihminen turvattomassa maailmassa. Vielä olet turvassa, pieni.

Nelikätisesti.

Tänään aurinko lämmittää ja rannoilta kuuluu toivottavasti paljon iloisten ihmisten ääniä. Mekin lähdetään uimaan!