lauantai 21. tammikuuta 2017

KARJALAISMUMMOJA JA TAIDENÄYTTELYJÄ

Jos osaisin karjalaismummojen murretta, kertoisin miten ihanasti sisarukset juttelivat koko matkan Helsinkiin asti. Istuivat etupenkillä ja luettelivat Intian joet ulkoa, loruttelivat Onnimannit, lauloivat Ilkasta, "Viel elää Ilkan työt, kenties kauankin kansan suussa" - vitsailivat, tiesivät kuka on suunnitellut Kiasman, jne. Mie ja sie. Ihania, mahtavia naisia. 

He olivat matkalla katsomaan siskoaan, ja minä oli tyttöjeni kanssa menossa Yayoi Kusaman näyttelyyn ja Lux Helsinkiin.

Yayoi Kusama vaikutti. Aika vavisuttavaa miettiä hänen elämäänsä. Näyttelyssä oli hyvin kaunista ja hyvin rumaa ja vähän ällöttävääkin.

Lux Helsinkiä oli katsomassa niin moni muukin että en ehkä jaksanut siihen niin keskittyä. En tykkää väkijoukoista. Kaunista, ja hienoja toteutuksia.









Kotona vähän vaatimattomampia juttuja. Roskalava ryhmästä sain Muuramen kaapin jossa oli isohko reikä taustalevyssä. Mies laittoi uuden levyn ja tapettipalan. Naapurista löytyi hyllylevyjä. Tästä tulee lastenhuoneen aarrekaappi (romukaappi?)

Sitten olisi seuraavaksi vähän vanhemman tuolin kunnostus. En ehkä osaa. Mitähän tuolle tekisin? Tällaisia tuoleja voisin kyllä ottaa enemmänkin, jos löytyisi hyväkuntoisia. 




Yhtenä aamuna saatiin herätellä ekaluokkalainen synttäripäivään! Jokaisen oma syntymäpäivä on tärkeä. Vielä on edessä juhlat kaverien ja serkkujen kanssa. Tämä sankari osaa ottaa ilon irti juhlista ja nauttii täysin siemauksin. Ilo tarttuu!


Synttäripäivän iloksi leivoin omenakakun, kun pakastimen avatessani silmät osuivat omensiivuihin (äitini ahkeroinut syksyllä). Juhliin tulee sitten sankarin lempisuklaakakkua. Leikkasin saksilla ihan pieneksi omenasiivut ja upotin taikinan sisälle, ja kakku maistui siivukammoisillekin!

200g voita
2,5 dl sokeria
4 kananmunaa
4,5 dl vehnäjauhoja
1,5 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
vähän kanelia
pikku purkki kookoskermaa
omenanpaloja maun mukaan

Sokeri ja voi vaahdotetaan, kananmunat lisätään yksitellen. Lopuksi lisätään keskenään sekoitetut kuivat aineet ja kookoskerma vuorotellen. 

Voitele esimerkiksi irtopohjavuoka ja ripottele siihen kookoshiutaleita. Kaada vaikka ensin puolet taikinasta vuokaan, ja ripottele sitten omenan paloja niin paljon kuin tykkäät. Lisää loput tainat ja tasoita pinta. Paista kakkua 175 asteessa. Kokeile toimettomalla sukkapuikolla onko kypsä, kun kakku alkaa olemaan kauniin värinen.






Nikkarilan Liisa tykkää kun on kaunis luminen talvi. Mutta vaikka on vieläkin lyhyt päivän pituus, Liisa täällä tuntee sisällänsä kuplivaa iloa koska kevät on edessä ja jokainen päivä valoisampi!

Pakkaslauantaina vietiin petivaatteet ulos! Mitä sitä ihminen suurempia tarvitsee. Lauteilla nostaa jalat seinää vasten, kipristää varpaita löylyssä, pujahtaa onnellisena puhtaisiin sänkyvaatteisiin. Pönttöuunin kylki vielä huokuu lämpöä.



Suositus: Käy ostamassa paikalliselta kukkakauppias yrittäjältä tulppaanikimppu, leivo kakku, keitä kahvi. Pyyhi pöytä puhtaaksi, istu. Nauti kahvista ja kakusta, älä ota kännykkää käteesi vaan katsele ulos! Mieli lepää.

2 kommenttia:

Kommenttisi kiinnostaa ja ilahduttaa!