Suru on pysäyttänyt kylällä. Pieni koulupoika jäi koulumatkallaan kuorma-auton alle ja menehtyi. Tämän paikan ohi ei voi ikinä enää ajaa muistamatta. Hiljentää täytyy vauhtia.
Kertoo yhteiskunnastamme, minkälaiset arvot ovat vallalla, miten tätä maata rakennetaan. Kenellä täällä on hyvä ja turvallinen olla? Mistä säästetään? Kuka saa rahaa enemmän kuin toinen? Mihin raha menee? Mitä päättäjät arvostavat? Jääkö pienimmät ja heikoimmat jalkoihin? Arvostetaanko lasta ja lapsuutta...
Tämä mitä tapahtui, on tapahtunut, emme voi sille mitään, vaikka emme voi ymmärtää sitä. Tämän pikkupojan matkan pää oli tässä. Mutta että ei enempää murhetta tulisi aikuisen välinpitämättömyyden vuoksi, aikuiset, annetaan lapsen olla lapsi. Ymmärretään että lapsi ei pysty toimimaan kuin aikuinen eikä hänen tarvitse. Suojellaan lapsia ja lapsuutta niin paljon kuin se on mahdollista. Vaikutetaan ympäristön turvallisuuteen. Ollaan turvallisia aikuisia.
Välitetään myös toisistamme. Kutsutaan kylään, keitetään kahvit, jutellaan. Tervetuloa! Jakkaroita riittää kaikille!
Hyvä mieli kun eteinen rakentuu pikkuhiljaa kivemmaksi kotiin palaavalle, ja vieraan tulla kylään. Kellarin portaikon pirteä keltainen sopii uuteen tapettiin hauskasti.
Punakaali on muuten hieno! En vain onnistu tekemään siitä mitään erityisen hyvää. Onko vinkkejä?
Nyt on herkkujuureksia tarjolla. Esimerkiksi punajuuri. Hyödyntäkää! Ja muistatteko muikut! Ruisjauhoa, suolaa ja voita. Ei muuta tarvitse.
Paitsi jälkkäriksi suklaakeksi. Ja toinen, ja kolmas...
Eteläisemmässä Suomessa alkoi syysloma. Rentoa ja iloista lomaa! Turvallisia ja onnellisia päiviä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi kiinnostaa ja ilahduttaa!